Historia

Hoffrén-suku on lähtöisin Pohjanmaalta, nykyisen Pietarsaaren seuduilta, jonne suvun varhaisimmat tunnetut esivanhemmat asettuivat asumaan jo 1400-luvun jälkipuoliskolla. Kuuluisan Fordell-suvun esi-isän, Jöns Fordellin, Brita-tyttärestä sai alkunsa varakas ja monilukuinen Hoffrénien kauppias- ja pappissuku, joka ensin vaikutti Pyhäjoen ja Saloisten, nykyisen Raahen, tienoilla. Pyhäjoen Hourunkoskesta Hoffrén-nimikin on alkunsa saanut.

Suvun kauppiaat siirtyivät Pyhäjoelta vasta perustettuun Oulun kaupunkiin 1600-luvun alkupuolella ja siellä Hoffrénit olivat eräs kaupungin vaikutusvaltaisista kauppiassuvuista 1600-luvun jälkipuoliskolta aina 1800-luvulle saakka. Varakkuuden kasvaessa perheet saattoivat lähettää poikiaan opintielle ja niinpä useita Hoffréneja opiskeli sekä Upsalan että Turun yliopistoissa. Useat heistä valmistuivat papeiksi.

Savon Hoffrénien kantaisänä voidaan hyvällä syyllä pitää oululaisen porvarin, Pietari Olavinpojan (Per Olofsson), pojanpoikaa Henrik Hoffreniusta, josta tuli Iisalmen kirkkoherra ja rovasti ja jota siellä kirkkoruhtinaaksikin mainittiin. Hänen jälkeläisensä ”valloittivat” monilukuisesti Savon ja sieltä levisivät ympäri maan. Hänen vanhimman poikansa Henrik Hoffrénin (Kuopion kirkkoherra, k. 1718) poikien asuinpaikkojen mukaan on nimetty Hoffrénien pääsukuhaarat: Kangasniemen, Maaningan, Toivalan, Haminalahden ja Leppävirran Hoffrénit.

Säätykierto oli suvussa nopeaa ja 1700-luvun sotaisat vuodet sitä entisestään nopeuttivat. Niinpä suvun jäseniä on esiintynyt kaikissa väestöryhmissä kunnanvaivaisista korkeisiin virkamiehiin, torppareista suurtilallisiin – unohtamatta tietenkään pappeja, joita Hoffrén-suvussa on ollut runsaasti.

Hoffrénien vaiheista on tekeillä moniosainen sukuhistoria, josta on jo ilmestynyt 5 osaa. Lisäksi on julkaistu Hoffrén-sukuun liittyen neljä muutakin kirjaa Hoffrénien Sukuyhdistyksen omassa julkaisusarjassa: Hoffrénien Sukuyhdistyksen julkaisuja. Kirjat on esitelty Julkaisut -sivulla.

Suomalaistetut sukunimet

Isänmaallisen aatteen innostamina, etenkin vuosina 1906 ja 1935, lukuisat Hoffrénit suomalaistivat sukunimensä. Tällaisia Hoffrénista suomalaistettuja sukunimiä on tiedossa jo yli 80: Alve, Arikoski, Aro, Aunila, Forss, Haaksiala, Haavistola, Haijola, Hainimo, Haipola, Hakalisto, Hakokivi, Hakoliin, Halkokari, Hallanto, Halme, Haltiola, Hankaoja, Hario, Harkio, Haromaa, Harpela, Harsalo, Harstela, Harvima, Harvio, Haskio, Havisto,  Heiniö, Helkekari, Helkimo, Helo, Hiekkala, Hiekkaranta, Hietakari, Hietakorpi, Hietala, Hietaranta, Hietarinta, Hietasalo, Hirsaho, Holvi, Hongikko, Honkaoja, Honkatie, Honkila, Horkio, Horsmajärvi, Horsti, Hortimo, Hoskio, Hosti, Hoveri, Hovilahti, Hovitie, Hurme, Jalkanen,  Jälänne, Kylmäpuro, Laakso, Laanti, Laitinen, Lilja, Lähderinne, Mustonen, Nevasalmi, Päivänsäde, Rantala, Raunio, Rautala, Saario, Salmenniemi, Salo, Selkimo , Sirvio, Soini, Sorsaranta, Tehomaa, Valo, Väinölä, Wäinölä, Wäinölänniemi.